Huviveneiden pakokaasu- ja melupäästörajoituksiin yhdenmukaisuutta

Arvoisa puhemies,

käsittelyssä oleva direktiivi on osa sarjassa, jossa yhteisölainsäädäntöä muutetaan erilaisten moottorilaitteiden osalta aina ruohonleikkureita myöten vastaamaan parempaa melu- ja pakokaasutasoa. Tältä osin on kiitettävä esittelijä Callanania hyvin tehdystä työstä.
Yhdenmukaistaminen on järkevää ja tarpeen, sillä osa jäsenvaltioista, mm. Saksa, Itävalta ja Ruotsi, on jo päätynyt tekemään tai suunnittelemaan omaa lainsäädäntöään huviveneiden päästörajoista. Yhtenäistäminen on tarpeen kaupan kannalta. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin saattaa kaikissa jäsenvaltioissa samalle vähimmäistasolle päästöjä koskevat normit; näin saavuetaan ekologisia ja hyvinvointia koskevia hyötyjä.
Esittelijä ei pidä asianmukaisena, että henkilökohtaiseen käyttöön rakennetut alukset kuuluisivat tämän direktiivin piiriin, koska se ei edistäisi markkinoiden harmonisointia. Tämä markkinoita koskeva perustelu varmasti pätee, mutta direktiivin toinen puoli, hyvinvointia koskeva tavoite jää silloin helposti täyttymättä monen tällaisen itserakennetun veneen lähiympäristössä asuvan kansalaisen osalta, jos esimerkiksi melurajat saa vapaasti ylittää.

Arvoisa puhemies,
on kuitenkin vähintäänkin arveluttavaa, että sovellettaisiin erilaisia melu- ja pakokaasujen päästörajoja sen mukaan, onko vene tarkoitettu sisävesille tai merialueille. Ensiksikin arvostamieni kollegojen Schleicher, Flemming, Wieland ja Emilia Müller sekä Bernd Langen tekemät tätä tarkoittavat tarkistukset eivät sovellu käytännön elämään, jossa sama alus usein kuljetetaan vesistöstä toiseen – joko maateitse tai ajamalla se vesistöstä toiseen kanavia tai kanaaleja pitkin. Toiseksi se sopii huonosti yhteen markkinoiden yhtenäistämistä ajatellen: jos tarkistus 13 hyväksytään, on jo venettä valmistettaessa tiedettävä tuleeko se makean vai suolaisen veden käyttöön.
Kolmanneksi merialueiden ekologinen tila on yhteisön alueella jo valmiiksi niin huono, että perustelu sisävesien herkkyydestä ei kanna: toisinpäin luettuna nämä kollegat nimittäin tulevat sanoneeksi, että kyllä merialueilla voi vähän reilumminkin päästellä. Siitä vain! Valitettavasti tämä ei pidä paikkansa.
Mietinnössä todetaan, että herkkien vesien osalta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat antaa tätä direktiiviä tiukempia määräyksiä ja se on mielestäni oikea menettely: jo nyt kotimaassani esimerkiksi on voitu paikallisesti kieltää moottorialusten käyttö tietyissä järvissä, joita on nähty perustelluksi erityisesti suojella.

Arvoisa puhemies,

Suomessa on yli 182 000 järveä. Euroopan sadasta suurjärvestä puolet on Suomessa. Jokia on 647. Rantaviivaa Suomella on 314 000 km, eli kahdeksan kertaa maapallon ympärysmitan verran.
Tämä luonto on Suomelle sellainen rikkaus, josta olemme jo perinteisesti pitäneet hyvää huolta eikä siksi ole tarpeen direktiivin tasolla säätää näille vesialueille muita alueita tiukemmasta päästörajasta. Sen sijaan on kiirehdittävä komissiota antamaan tarkistuksia, joilla nyt päätettäviä, kaikille vesialueille yhteisiä päästörajoja entisestään tiukennetaan.

Share Button

24.syyskuu 2002

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: