WEEE:ssä luotua yhteistoimintamieltä vaalittava

– Tuottajavastuulla suuri vaikutus elektroniikkaromun määrään

Eurokansanedustaja Eija-Riitta KORHOLA (kd) oli erittäin tyytyväinen sähkö- ja elektroniikkaromua koskevan direktiivin valmisteluun. Hänen mukaansa Euroopan parlamentti on voinut keskeisellä tavalla olla saattamassa yhteen niin kuluttajajärjestöjen, ympäristöjärjestöjen kuin tuottajienkin näkemyksiä. – Nyt vallitseva harvinainen konsensus on resurssi, jota kaikkien tahojen olisi syytä vaalia myös tulevia säädöshankkeita ajatellen, Korhola totesi puheenvuorossaan tänä iltana Strasbourgissa.

– Sähkö- ja elektroniikkaromua koskeva direktiivi on tärkeä sovellus tuottajavastuusta. Olen ylpeä siitä, että monelta osin olen voinut muutosesityksilläni vahvistaa ja selkiyttää sitä. Tuottajavastuulla on suuri vaikutus syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrään ja laatuun – suurempi kuin millään muulla mahdollisella päätöksellä, jonka parlamentti voisi romujen osalta tehdä. Se synnyttää kannustimia ekologisempaan suunnitteluun ja innovaatioihin jo ennen kuin tuotteet ovat tulleet markkinoille ja vähentää näin tuotteen ekologista rasitusta sen koko elinkaaren ajalta, Korhola korosti.

Korholan mukaan vastaavalla tavalla ollaan nyt luomassa kannustin jätteen vaihtoehtoisten käsittelytapojen kehittämiseen niin, että siitäkin syntyvä ekologinen rasitus on mahdollisimman pieni. Korholan tätä tarkoittava muutosesitys tuli hyväksytyksi jo parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä, ja neuvosto otti sen yhteiseen kantaansa edelleen parannettuna muotoiluna.

Korhola painotti, että Euroopan unioni on nyt tekemässä lainsäädäntöä, joka osoittaa selkeästi muulle maailmalle, että ristiriita ympäristön huomioon ottamisen ja talouden välillä ei ole väistämätön, vaan huolella harkitulla lainsäädännöllä sovitettavissa. – Siksi tuntuukin typerältä, että neuvosto halusi sallia kollektiivisen rahoituksen – eli käytännössä jäteveron – ei ainoastaan historiallisen vaan myös tulevan jätteen osalta, Korhola moitti.

– Ensiksikään silloin ei olisi kannustinta eko-designiin, mikä käytännössä vesittäisi koko direktiivin. Toiseksi se avasi mahdollisuuden vapaamatkustamiseen, mikä rankaisisi rehellisiä ja kunnollisia tuottajia. Kolmanneksi se olisi lisännyt kansalaisten verorasitusta, sillä jo olemassaolevien verojen vähentämistä samassa suhteessa ei ole odotettavissa. Neuvoston yhteinen kanta merkitsee siten fiskaalista ahneutta, josta kärsivät sekä kuluttajat, tuottajat että ympäristö. Onneksi näyttäisi siltä, että parlamentti on viimeksi mainittujen puolella, Korhola sanoi.

Korholan mielestä europarlamentin toiminta tämän direktiivin yhteydessä on prosessina niin onnistunut, että sitä kannattaisi tutkia ja selvittää, mitä menettelytapoja se voisi yleisimminkin omaksua tulevaa varten. – Jos lainsäädäntöhankkeille olisi tapana pystyttää patsaita, nyt sen voisi kernaasti tehdä.

Share Button

08.huhtikuu 2002

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: