"Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajilla on vastedes kannustin ottaa huomioon tuotteidensa koko elinkaaren aikana syntyvä ympäristörasitus. Siihen kannustaa yksilöllinen tuottajavastuu, jonka mukaan jokainen valmistaja on vastuussa omien laitteidensa jätteenkäsittelyn ja kierrätyksen kustannuksista", sanoo Euroopan parlamentin jäsen Eija-Riitta Korhola (kd).
Euroopan parlamentti hyväksyi sähkö- ja elektroniikkaromua koskevan direktiivin toisessa käsittelyssä tänään keskiviikkona. Parlamentti palautti direktiivin kannalta keskeisen, kustannusten jakautumista käsittelevän seitsemännen artiklan ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymäänsä muotoon. Tuottajavastuuta koskevat lisäykset ja täsmennykset direktiivissä ovat keskeisin osin lähtöisin Korholan kynästä. Parlamentin kanta poikkeaa tässä olennaisesti EU:n ministerineuvoston yhteisestä kannasta.
"Neuvosto halusi avata kustannuksia koskevan tekstin siten, että käytännössä jäsenmaat olisivat ottaneet käyttöön uuden jäteveron. Se on fiskaalista ahneutta, joka vesittäisi koko direktiivin. Silloin tuottajille määrättäisiin maksu ilman, että sillä olisi heidän toimintaansa ekologisesti kestävämpään suuntaan ohjaava vaikutus. Samalla kuitenkin mahdollisille epärehellisille tuottajille jäisi mahdollisuus vapaamatkustamiseen. Jäteveron määräämisellä viranomaiset haluaisivat pestä kätensä ja vapautua valvontavelvollisuudestaan."
"Kuluttajille tämä merkitsisi kaksinkertaista verorasitusta ilman, että sillä olisi lisäarvoa ympäristön hyväksi", Korhola arvioi. Asia ratkennee lopullisesti vasta parlamentin ja neuvoston välisessä sovittelussa, ellei neuvosto ole valmis vetäytymään aiemmasta kannastaan.
Nokia saa erityisvelvoitteita
Korhola pahoitelee, että mm. Nokian kannalta ikävä erityismaininta matkapuhelinten painettujen piirilevyjen käsittelyvaatimuksista jäi direktiiviin. "Pelkästään matkapuhelinten piirilevyjen mainitsemiseen ei ole asiallisia tai ympäristöllisiä perusteluja. Lohtuna kuitenkin on, että direktiivi sallii myös vaihtehtoisen käsittelytavan, jos sen ympäristörasitus on direktiivissä esitettyä käsittelytapaa vähäisempi." Vaihtoehtoisen käsittelytavan salliminen hyväksyttiin jo parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä Korholan esityksestä ja neuvosto oli sen valmis hyväksymään yhteisessä kannassaan.
