Yleisön osallistuminen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon

Arvoisa puhemies,

Nyt käsittelyssä on direktiivi, joka koskee yleisön osallistumista ympäristöpäätöksiin. Se on toinen pilari lainsäädäntötyössä, jonka tarkoituksena on ratifioida vuonna -98 solmittu Århusin sopimus yhteisössä. Haluan kiittää siitä, että mietintöluonnokseni on saanut paljon ja yksimielistä tukea monissa tärkeissä esittämissäni kohdissa.

Mietintö on kuitenkin herättänyt myös poliittisia intohimoja, sillä on kyettävä löytämään tasapaino toisaalta kansalaisten laajan osallistumismahdollisuuden takaamiseksi ja toisaalta hidastamistarkoituksessa tehdyn kiusanteon välttämiseksi. Tehtävä ei ole helppo, varsinkin kun komission pohjaesitys on rakenteeltaan vaikea.

Ympäristövaliokunnan toissaviikkoinen äänestys johti kiusallisen epäloogiseen lopputulokseen, joka on nyt täysistuntokäsittelyssä oikaistava korjataksemme parlamentin maineen kannalta nolon tilanteen. Valiokunnan hyväksymässä mietintöversiossa on tällä hetkellä toisiaan kumoavia aineksia. Itse koen, että esittämäni lähtökohtaa ja sen käytännön seurauksia ei ehditty tarpeeksi käsitellä ja ymmärtää. Esitin tiedonsaannin ja yleisön kuulemisen koskemaan kaikkea yleisöä, mutta rajasin päätöksen jälkeisen oikeusturvan koskemaan vain rajatumpaa yleisöä, jonka oikeuksia tehty päätös loukkaa. Vain tässä kohdin jäin ilman toivomaani tukea parlamentin suurimmilta ryhmiltä.

Halusin avata konsultaatiovaiheen koko yleisölle, koska on loogisesti outoa, että viranomainen etukäteen joutuu rajaamaan yleisöstä ne, joita asia koskee. Miten se voisi tietää keitä ja miten asia koskettaa, ennen kuin se on kuullut yleisöä asiassa. Ja jos se sen tietää, on yleisön kuuleminen aivan turhaa. Tällainen rajaaminen on outoa kansalaisten osallistumisen kannalta ja vie myös turhaan aikaa ja energiaa viranomaisilta itseltään.

Koska kollegat ovat pelänneet lähestymistapani merkitsevän sitä, että jokainen voi haastaa viranomaisen oikeuteen, haluan korostaa, että asia on juuri päinvastoin: sen tekee nimenomaan komission versio asettaessaan viranomaiselle vaativat velvoitteet. Esityksessäni vain muutoksenhakuoikeus rajataan niihin, joiden oikeuksia tehty päätös loukkaa, jotta muutoksenhakua ei käytettäisi tarkoitukselliseen kiusantekoon. Mahdollisuudesta ilmaista mielipide ei kuitenkaan automaattisesti seuraa oikeutta muutoksenhakuun.

Komission esityksessä yleisön osallistumismahdollisuus rajattiin kaikissa vaiheissa "yleisöön, jota asia koskee". Pidän edelleen komission esitystä tältä osin erehdyksenä, jonka käytännön seuraukset hankaloittavat turhaan viranomaisen työtä. Viranomaisilla tulee olemaan tavattoman suuri vaiva selvittää keitä asia koskee, mukaan lukien kaikki kansalaisjärjestöt, jotka komission esityksen mukaan ovat aina asianosaisia. Epäonnistuminen tai laiminlyönti tässä ovat aina peruste asian viemiseen oikeuteen. Epäilemättä komission esittämässä muodossa säännöksiä voidaankin väärinkäyttää projektien hidastamiseen.

Ehdotukseni oli sikäli merkillinen, että se yhtä aikaa olisi hyödyttänyt sekä vilpittömästi osallistumaan halukkaita kansalaisia että asiaa hoitavia viranomaisia ja niitä tahoja, joiden hankkeista oli kysymys. Ehkä asia vielä korjautuu, kun jäsenvaltiot joutuvat tarkemmin miettimään asian käytäntöön soveltamista.

Arvoisa puhemies,

edellä selostamani on mielestäni tärkeä asia kaikkien direktiivin kanssa tekemisiin joutuvien osapuolten kannalta. Onneksi moni muu Århusin sopimuksen kannalta tärkeä seikka on otettu vastaan myönteisesti.

Olen ensinnäkin halunnut virtaviivaistaa käytäntöä yhtenäistämällä prosessia koskevia määräyksiä eri direktiivien osalta. Näin kansalaisten on helpompi tietää, miten menetellä – ja viranomaisten velvollisuus neuvoa kansalaista sujuu vaivattomammin. Komission esityksessä menettelytavat vaihtelevat hieman, ja silloin on vaikea tietää, miten missäkin tapauksessa olisi toimittava.

Lisäksi olen ottanut mietintöön joitakin Århusin sopimuksen mukaisia tavoitteita, jotka komissio oli jättänyt tai unohtanut esityksestään. Näin mietintö noudattaa paremmin sopimuksen henkeä ja tavoitteita. Erityisesti tämä koskee Århusin sopimuksen 6 artiklan 5 kohtaa ja 8 artiklaa. Erityisesti artikla 8 ilmaisee sopimuksen kannalta tärkeitä periaatteita.

Haluan myös kiittää kansalaisvapauksien valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausuntoa, jotka rohkaisivat ja tukivat työtäni ympäristövaliokunnassa. Myös yhteistyö komission ja etenkin neuvoston kanssa on ollut rakentavaa ja lupaa hyvää mietinnön toista lukemista silmällä pitäen.

Share Button

21.lokakuu 2001

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: