Näkövammaisten syrjintä julkisissa liikennevälineissä Portugalissa

Suullinen kysymys H-0829/01 komissiolle 16. lokakuuta 2001

Aihe: Näkövammaisten syrjintä julkisissa liikennevälineissä Portugalissa

Suomen kansalainen oli patikoimassa Pohjois-Portugalin vuoristossa (Peneda-Gerêsin luonnonpuisto) syys-lokakuun vaihteessa. Kyseinen henkilö on näkövammainen, eikä voi kulkea ilman opaskoiraansa. Lentokoneessa (Luxair), Porton lentokentän bussissa, Portugalin rautateillä ja takseissa opaskoiraan suhtauduttiin erittäin hyvin, mutta Porton ja Bragan (tärkeä yliopistokaupunki) välillä sekä Bragasta Gerêsiin (huomattava matkailukeskus) liikennöivä bussiyhtiö ei suostunut ottamaan opaskoiraa kyytiin 4. lokakuuta 2001. Rautatiet olivat silloin lakossa, joten ainoa vaihtoehto yli 100 kilometrin matkalle oli taksi. Koiria koskeva kielto Bragan linja-autoissa on ehdoton ja koskee myös opaskoiria, eivätkä linja-autoaseman esimiehet myönnä lupaa, vaikka koiralle laitettaisiin kuonokoppa. Muistutan, että kyse oli näkövammaisen koulutetusta opaskoirasta, mikä voitiin todistaa asianmukaisesti. Koira on näkövammaisen silmät.

Onko komissio tietoinen, että näkövammaisia syrjitään Portugalissa kieltämällä heiltä pääsy julkisiin liikennevälineisiin (linja-auto) opaskoiransa kanssa? Onko linja-autoyhtiö syyllistynyt Portugalin lainsäädännön ja yhteisön säännöstön vastaiseen syrjintään? Mitä komissio aikoo tehdä, jotta tällainen näkövammaisten syrjintä lopetettaisiin Portugalissa ja jäsenvaltioissa yleensä?

Komission vastaus

Komissio ei tiennyt opaskoiran kanssa liikkuvien näkövammaisten syrjinnästä Portugalissa. Selvittäessään asiaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä tarkemmin komissio kääntyi asiasta vastaavan Portugalin sosiaaliministeriön puoleen. Portugali on itse asiassa antanut 14. huhtikuuta 1999 lain nro 1182999, jossa kaikki julkiset liikenteenharjoittajat velvoitetaan takaamaan ajoneuvoon pääsy kaikille matkustajille, ml. opaskoiran kanssa liikkuvat näkövammaiset. Näyttää siis siltä, että portugalilainen bussiyhtiö ei ole noudattanut voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kyseinen Suomen kansalainen voi tehdä asiasta valituksen toimivaltaiseen Portugalin ministeriöön (työ- ja solidaarisuusministeriö).

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklassa puolestaan todetaan selkeästi, että yhteisö voi sille uskotun toimivallan rajoissa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kaikenlaisen (myös vammaisuuteen perustuvan) syrjinnän torjumiseksi. Lisäksi perustamissopimuksen julistuksessa nro 22 määrätään, että suunniteltaessa sisämarkkinoita koskevia lainsäädäntötoimenpiteitä yhteisö ottaa huomioon vammaisten tarpeet.

Euroopan yhteisö on antanut 26. kesäkuuta 1969 asetuksen (ETY) N:o 1191/69 julkisten palvelujen käsitteeseen kuuluvia velvoitteita koskevista jäsenvaltioiden toimenpiteistä. Asetuksen soveltamisala on kuitenkin rajallinen. Lisäksi asetus on hyvin tulkinnanvarainen, eikä siinä myöskään määrätä selkeästi palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Komissio onkin ehdottanut asetuksen päivittämistä (ehdotus asetukseksi rautateiden, maanteiden ja sisävesien henkilöliikenteeseen liittyviä julkisen palvelun vaatimuksia ja julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekemistä koskevista jäsenvaltioiden toimista). Neuvosto ja parlamentti keskustelevat parhaillaan kyseisestä ehdotuksesta.

Lisäksi komissio on valmistellut direktiiviä linja-autoihin sovellettavasta erityismääräyksestä (direktiivien 70/156 ja 97/27 tarkistaminen). Direktiiviluonnoksen liitteessä 7, joka koskee liikuntaesteisten henkilöiden ajoneuvoon pääsyä, mainitaan erikseen, että opaskoiralle on varattava riittävä tila.

Sama kysymys on jätetty 16. lokakuuta 2001 kirjallisena kysymyksenä P-2978/01 neuvostolle

Neuvoston vastaus P-2978/01 14. helmikuuta 2002

Neuvosto haluaisi mainita kysyjälle, että se tekee lähiaikoina neuvoston päätöksen Euroopan vammaisten teemavuodesta 2003, jonka tarkoituksena on muun muassa ihmisten tietoisuuden lisääminen vammaisten oikeudesta suojeluun syrjintää vastaan ja oikeuksiensa täydelliseen käyttöön sekä parhaiden käytänteiden ja tehokkaiden strategioiden vaihdon edistäminen paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla.

Kysyjän mainitseman kaltaiset tilanteet, joissa yleinen sääntö saa vammaisiin sovellettaessa syrjinnän piirteitä, voitaisiin parhaiten korjata juuri sellaisilla toimilla, joita vammaisten teemavuodella on tarkoitus edistää. Kokemus on nimittäin osoittanut, että lakeja on mahdotonta säätää kaikkia sellaisia tapauksia varten, joissa syrjintää saattaa ilmetä, ja että tietoisuuden lisääminen voi olla hyvin tehokas tapa torjua syrjintää.

Tärkein muun muassa vammaisiin kohdistuvaa syrjintää koskeva direktiivi (neuvoston direktiivi 2000/78/EY, 27. marraskuuta 2001) koskee kuitenkin vain työelämää. Tämä ei luonnollisesti sulje pois sitä mahdollisuutta, että komissio voisi tulevaisuudessa laatia ehdotuksen direktiiviksi, jolla on laajempi soveltamisala, mutta tätä vastausta kirjoitettaessa tällaisia ehdotuksia ei ole saatu.

Share Button

15.lokakuu 2001

21:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: