Euroopan parlamentti äänestää tiistaina 23.10. mietinnöstä, joka koskee yleisön osallistumista ympäristöpäätöksiin. Mietinnön tavoitteena on vuonna -98 solmitun Århusin sopimuksen ratifiointi yhteisössä. Parlamentin raportista vastaa ympäristövaliokunnan jäsen Eija-Riitta Korhola (kd). Korhola on halunnut laajentaa yleisön aitoja osallistumismahdollisuuksia. Århusin sopimuksen ovat allekirjoittaneet mm. kaikki EU-maat.
"Mietintö herättää poliittisia intohimoja, sillä on kyettävä löytämään tasapaino toisaalta kansalaisten laajan osallistumismahdollisuuden takaamiseksi ja toisaalta hidastamistarkoituksessa tehdyn kiusanteon välttämiseksi", Korhola sanoo. Korhola esitti tiedonsaannin ja yleisön kuulemisen koskemaan kaikkea yleisöä, ja rajasi päätöksen jälkeisen oikeusturvan koskemaan vain rajatumpaa yleisöä, jonka oikeuksia tehty päätös loukkaa. Parlamentin suuret ryhmät, mukaan lukien Korholan oma ryhmä EPP, eivät kuitenkaan tue Korholan muutosesityksiä yleisön osallistusmahdollisuuksien laajentamisen osalta.
Korhola pitää laajennettuja osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaisina että viranomaisen työtä helpottavina. "Olisi loogisesti outoa, että viranomainen etukäteen joutuu rajaamaan yleisöstä ne, joita asia koskee. Miten se voisi tietää keitä ja miten asia koskettaa, ennen kuin se on kuullut yleisöä asiassa. Ja jos se sen tietää, on yleisön kuuleminen aivan turhaa. Tällainen rajaaminen on outoa kansalaisten osallistumisen kannalta ja vie myös turhaan aikaa ja energiaa viranomaisilta itseltään", Korhola muistuttaa. "Sen sijaan on tärkeää, että muutoksenhakuoikeus rajataan vain niihin, joiden oikeuksia tehty päätös loukkaa, jotta muutoksenhakua ei käytettäisi tarkoitukselliseen kiusantekoon." Komission esityksessä yleisön osallistumismahdollisuus rajattiin kaikissa vaiheissa "yleisöön, jota asia koskee".
Korhola on myös yhtenäistänyt eri direktiivien puitteissa tapahtuvaa yleisön osallistumista, jotta kansalaisten olisi helpompi tietää, miten menetellä. Komission esityksessä menettelytavat vaihtelevat hieman, ja silloin on vaikea tietää, miten missäkin tapauksessa olisi toimittava. Lisäksi Korhola on ottanut mietintöön joitakin Århusin sopimuksen mukaisia tavoitteita, jotka komissio oli jättänyt tai unohtanut esityksestään. Näin mietintö noudattaa paremmin sopimuksen henkeä ja tavoitteita.
Puheenjohtajamaa Belgia on maininnut mietinnön yhdeksi puheenjohtajuuskauden prioriteeteikseen ministerineuvostossa. Direktiivi on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden loppuun mennessä.
