Arvoisa puhemies,
Nyt käsittelyssä oleva Papayannakisin mietintö on tärkeä väline kuluttajan suojan parantamiseksi ja kuluttajan luottamuksen lisäämiseksi eurooppalaiseen elintarvikkeeseen. Kuluttajasuojasta vastaava ympäristövaliokunta hyväksyi mietinnön tämän viikon maanantaina.
Valiokunta teki merkittävän päätöksen torjuessaan esityksen eläimen luokan merkinnästä. Eläimen luokka – hieho, lehmä, sonni, härkä, nuori sonni ja vasikka – ei tuo kuluttajalle mitään olennaista lisätietoa, sillä erot kategorioiden sisällä saattavat olla suurempia kuin kategorioiden välillä. Kuitenkin luokan merkintäpakko lisäisi tuorelihatuotteiden valmistuskustannuksia jopa useita prosentteja, joka luonnollisesti tulisi kuluttajan maksettavaksi.
Tässä kysymyksessä naudanlihan tuottajien, lihaa jalostavan teollisuuden ja vähittäiskaupan sekä kuluttajajärjestöjen kannat yhtyvät, ja nyt siis myös ympäristövaliokunta päätyi samalle kannalle. Luokan merkitseminen ei saa olla pakollista, mutta kansallisesti on mahdollisuus toteuttaa kategorian merkintä kuten esimerkiksi Ranskassa on toivottu; ehkä Ranskan kokoisessa maassa naudanlihaerätkin ovat niin suuria, että merkintä on mahdollista toteuttaa järkevästi; omassa maassani näin ei ole.
Toinen ongelmallinen kysymys esitykseen liittyen on lihan alkuperää koskevat merkinnät. Merkintäjärjestelmä esitetään otettavaksi käyttöön kahdessa vaiheessa, josta ensimmäisessä merkittäisiin ainoastaan teurastusta koskeva tieto. Tapauksissa, joissa eläin on syntynyt ja kasvanut toisessa maassa, tieto voi olla kuluttajan kannalta täysin harhauttava, ja maissa joissa jo nyt on käytössä II-vaiheen mukainen merkintä se olisi selkeä huononnus nykytilanteeseen. Esimerkiksi Suomen kansallisessa naudanlihan merkintäjärjestelmässä ovat jo nyt mukana myös eläimen syntymä- ja kasvatuspaikka.
Olisi siis toivottavaa, että parhaillaan määriteltävän toimeenpanoasetuksen perusteella naudanliha-ala voisi siirtyä joustavasti toteuttamaan II-vaiheen mukaisia merkintöjä.
Arvoisa puhemies,
Käsiteltävänä olevan asian lähtökohtana on kuluttajasuoja ja erityisesti Euroopassa koettu BSE-kriisi. Käsittelyssä oleva asia on tässä tärkeä väline, mutta pakollinen naudanlihaluokan merkintä sekä lihan alkuperän merkintään siirtyminen vaiheittain eivät palvele tätä tarkoitusta.
