Väkivallan kierteestä ulos(Plan-kummit)

"Lapsiin kohdistuva väkivalta synnyttää väkivaltaisen yhteiskunnan, sillä uhrit toistavat kokemuksiaan. Me haluamme opettaa, miten ehkäistä naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa; kouluissa, kadulla, pihalla ja perheissä", sanoo Planin yhteisöohjelmien koordinaattori Linda Raftree Ramirez ja kertoo, miksi El Salvadorin Plan International on lisännyt toimintaperiaatteisiinsa taistelun väkivaltaa vastaan.

Ajamme San Salvadorin kaupungista ulos tutustuaksemme Planin kohteisiin La Libertadin alueen pikkukylissä. Ennen kuin kaupunki jää taakse, muutama tienvarteen kerääntynyt ihminen kiinnittää huomiomme. Joku makaa maassa, häntä yritetään siirtää sivuun. "Ammuttu, luultavasti", sanoo Ramirez ja jatkaa: "Väkivalta on nykyään jopa pahempaa kuin sodan aikana. Sen seurauksena maassa on vuosittain enemmän kuolonuhreja kuin tuolloin."

El Salvador on pieni maa Keski-Amerikassa Tyynen valtameren rannalla. Asukkaita lähes kuusi miljoonaa, kooltaan noin kuudestoistaosa Suomen pinta-alasta. Pitkään sotilasvallan alla ollut maa ajautui 80-luvun alussa väkivaltaiseen sisällisotaan, jota kesti koko vuosikymmenen. Rauhansopimus solmittiin vuonna 1992, mutta sodasta toipuminen on vienyt kauan. Kulunut vuosikymmen on ollut kansalaisjärjestöjen aktivoitumisen aikaa. Plan International, jolla on kummilapsia maassa 32 000, on yksi suurimmista avustusjärjestöistä.

El Salvadorille räätälöity ohjelma

"Tämän maan väkivaltaongelma on niin tuntuva, että olemme kehittäneet erityisen strategian El Salvadoria varten", Linda Raftree Ramirez kertoo. Plan Internationalin työhön kaikkialla maailmassa kuuluu 7 vakiintunutta toimintaperiaatetta, joita sovelletaan kaikissa ohjelmamaissa. Näitä ovat esimerkiksi työn lapsikeskeisyys, ympäristönäkökulman huomioonottaminen, jatkuva oppiminen ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa. El Salvadorissa näiden periaatteiden rinnalle on nostettu määrätietoinen taistelu väkivaltaa vastaan, koska lisääntynyt väkivalta on yhteiskunnan suurimpia ongelmia, Ramirez perustelee.

"Joka ohjelmassa, johon ryhdymme, otamme myös tämän näkökulman huomioon. Kun esimerkiksi opetamme perheitä lasten ravitsemuksesta, terveydestä tai kommunikaatiosta lasten kanssa, käsittelemme myös vaikeita aiheita kuten lasten hyväksikäyttöä tai heihin kohdistettua väkivaltaa."

Onko pakko lyödä?

Tilastojen mukaan 87 % salvadorilaislapsista on jonkinlaisen fyysisen väkivallan kohteena, 70 % on kokenut henkistä väkivaltaa ja noin 27 % kärsii seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

"Jotkut vanhemmat sanovat, että on pakko lyödä, jotta lapset tottelisivat. Siksi olemme yhdessä muiden järjestöjen kanssa kehittäneet kasvatuksen tueksi opetusmateriaalia, jossa esitellään tapoja kasvattaa väkivaltaan turvautumatta, keskinäisen kunnioituksen hengessä." Ramirezin mielestä ei riitä, että lapsi opetetaan kunnioittamaan vanhempaa. Myös vanhemman on käsitettävä lapsensa arvo, ainutkertaisuus ja koskemattomuus.

"Tätä samaa me haluamme myös yhteisön tasolla; kuinka esimerkiksi ratkaista riitoja naapurien kesken rauhanomaisesti väkivaltaan turvautumatta. Eli konfliktinratkaisukeinoja; niitä tarvitaan kipeästi maassa, joka kärsii sodan traumoista."

El Salvadorin toinen suuri ongelma on ympäristön huono tila. El Salvador on Keski-Amerikan saastunein maa. Puhdasta vettä on erittäin vähän, maaperä on pahoin saastunut alkeellisen jätehuollon vuoksi, ilmanlaatu on erittäin huono ja alkuperäiset metsät ovat lähes kokonaan hävinneet. Viime aikoina lisäongelmia ovat tuottaneet hirmumyrsky Mitchin aiheuttamat tuhot. Maan ympäristölainsäädäntö on alkutekijöissään; vasta viime vuonna saatiin aikaan ensimmäinen ympäristönsuojelua koskeva laki."Tästä syystä ympäristöohjelmilla on erityispainotus Planin ohjelmissa", LindaRaftree Ramirez kertoo matkalla La Libertadiin.

Mitä kummilapseuden jälkeen?

El Majahualin kylässä meren rannalla Puerto de la Libertadissa meitä oli odottamassa joukko 14-25-vuotiaita nuoria, jotka esittäytyivät Planin nuorten sosio-ekologiseksi ryhmäksi. 32-jäseninen Grupo Socio-Ecologico keskittyy sekä ympäristönsuojeluun että huumeiden vastaiseen toimintaan. Nuoret ovat esimerkiksi osallistuneet huumeidenvastaiseen marssiin yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhdentoista kilometrin pituisella marssilla kuljettiin alueilla, joilla huumeiden käyttö on runsasta, ja haluttiin omalla esimerkillä osoittaa, että huumeille voi sanoa ei.

Nuorten ryhmä perustettiin neljä vuotta sitten, jolloin Plan aloitti toimintansa kylässä.
Sosio-ekologiset nuorten ryhmät ovat olennainen osa Planin yhteisötyötä.

"Moni kysyy, mikä on lapsen tulevaisuus kun kummilapsi-ikä on ohitettu. Tässä on yksi vastaus", Linda Raftree Ramirez sanoo.

"Osallistumme myös työhön ekologisia ongelmia kuten ympäristön roskausta vastaan. Jokipenkereille olemme istuttaneet puita, ja täällä rannalla suojelemme merikilpikonnia", kertoo joukon puheenjohtaja 20-vuotias Manuel de Jesus Arias Moreno. Äskettäin nuoret julkaisivat ympäristöaiheisen sarjakuvakirjan, jonka Plan rahoitti. Nuoret sanovat olevansa innostuneita ja haluavansa muuttaa yhteisöään. Useilla ryhmän jäsenistä on pikkusisaruksia Planin kummilapsina.

"Tärkein tavoitteemme on olla hyvänä esimerkkinä yhteisön nuoremmille lapsille."

Plan-kummit, Maaliskuu 1999

Share Button

28.helmikuu 1999

22:00

0 kommenttia

Kommentoi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti:
Nimi:
Sähköposti: