Miksi vaikutusvallasta pitää puhua?

Valta ei ole itseisarvo, ei vaikutusvaltakaan. Mutta politiikassa on asiallista pohtia, löytyykö puheiden katteeksi poliittista vipuvoimaa, jolla muutosta saadaan aikaan. Sitä tarvitaan muun muassa Itämeren pelastamiseen ja monen muun ympäristöongelman ratkaisuun.

Sitä tarvitaan myös Suomen vuoksi. Kun Suomi on antanut tietyissä asioissa omaa päätösvaltaa pois, on olennaista, että pääsemme vaikuttamaan yhteisesti tehtäviin päätöksiin. Se valta, jonka olemme antaneet Brysseliin, täytyy tuoda takaisin hyvän lainsäädännön muodossa, sellaisen jossa olosuhteemme on ymmärretty ja jonka kanssa voimme elää. Tähän tarvitaan nimenomaan vaikutusvaltaa. Tarve nousee vastuusta, joka kansan valitsemilla edustajilla on. Vallasta ei pidä puhua ilman tajua vastuusta, joka siihen liittyy.

Vaalikeskustelu on toistaiseksi kiertänyt kehällä. On keskitytty siihen, kuka pääsee Brysseliin ja miten vaalitulos järkyttää poliittisten puolueiden voimasuhteita ja kannatusnäkymiä kotimaassa. Europolitiikan kannalta tällainen pohdinta on sivuseikka. Olennaista on, että Suomi valitsee kolmetoista edustajaa, joiden harteilla on suomalaisen edun valvonta. On Suomen tappio, jos nämä kolmetoista eivät ole tilanteen tasalla tai eivät keskity työhönsä tai eivät kykene pääsemään vaikutusvaltaisiin asemiin.

Pitääkö todella puhua suomalaisesta edusta? Pitää. EU:ssa tehdään päätöksiä, joiden takia työpaikkojamme voidaan joko säilyttää tai menettää. Myös ympäristömme kärsii, jos olosuhteitamme ei ole ymmärretty.

Eikö EU:ssa pitänyt ajaa Euroopan etua? Kyllä. Mutta Euroopan etu on, että EU:ssa tehdään lainsäädäntöä joka ymmärtää jäsenmaiden erilaisten olosuhteiden asettamat haasteet. Huonosti suunniteltu ja olosuhteitamme ymmärtämätön lainsäädäntö olisi Euroopan tappio.

Mitä vaikutusvalta on Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentissa vaikutusvaltaa ei tarjoilla, vaan se ansaitaan ahkeralla ja laadukkaalla työllä.

Meille suomalaisille on tärkeää, että pienenkin maan edustajat pystyvät vaikuttamaan, sillä ilman sitä myös kansallinen etumme ei toteudu. Euroopan parlamentissa työ tehdään poliittisissa ryhmissä, ja Kokoomus kuuluu niistä suurimpaan, EPP-ED:n (Euroopan kansanpuolue/Euroopan demokraatit), jossa on 288 jäsentä. Vertailun vuoksi sosiaalidemokraattien ryhmässä on 217 jäsentä, keskusta ja RKP kuuluvat Liberaaleihin (99), Vihreiden ryhmässä on 43 ja Vasemmistoliiton 41. Merkittävä asema pienessä ryhmässä ei siis vielä takaa vaikutusvaltaa, sillä enemmistö päättää.

Mepin tärkein tehtävä on saada taakseen oma poliittinen ryhmänsä ja sen jälkeen parlamentin enemmistö. Tässä suuren ryhmän jäsenellä on siten enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin pienen, sillä mepin polittinen lihasvoima kasvaa mitä suurempi ryhmä parlamentin jäseniä hänen takanaan on. Aktiivinen meppi voi työllään ansaita aseman, jossa häneen luotetaan ja häntä kuunnellaan ja se näkyy ja kuuluu parlamentin lopullisissa päätöksissä.

Käytännön lainsäädäntötyössä ryhmä antaa vetovastuun direktiivien ja asetusten valmistelussa aktiiviselle jäsenelleen, joka vastaa ryhmänsä kannasta ja laatii äänestyslistan. Näin yksittäinen meppi voi vaikuttaa suoranaisesti ryhmänsä päätökseen, ensin valiokunnissa ja lopulta täysistunnossa, josta muodostuu parlamentin virallinen kanta. Täysistunnoissa puheenvuoroa ei edes saa , ellei omalla poliittisella ryhmällä ole luottamusta mepin työhön ja näkemyksiin.

Vaikutusvaltainen meppi vaikuttaa siis usein paljon vahvemmin EUn lainsäädäntöön kun eri jäsenvaltioiden ministerit.

Korholan vaalilehti on nyt ladattavissa.